Oppimisen tuen uudistus – mahdollisuus oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen

Päivi Uro,

asiantuntija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Itla, paivi.uro@itla.fi

Anniina Pesonen,

asiantuntija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Itla, anniina.pesonen@itla.fi

Uusi lukuvuosi on aluillaan ja oppimisen tuen uudistus on käynnistynyt peruskouluissa. Tämä uuden edessä olemisen hetki antaa mahdollisuuden tarkastella oman koulun toimintakulttuuria ja kehittää sitä yhä paremmin jokaisen lapsen ja nuoren oppimista ja hyvinvointia tukevaksi.

Elokuun alussa voimaan astuneessa oppimisen tuen kokonaisuudessa korostetaan ennakoivaa tukea. Tuen perustana ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joita oppilaan tuen tarpeen kasvaessa täydennetään ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla (Opetushallitus, 2025.)

Hyvinvointi ja turvallisuus muodostavat perustan kasvulle ja oppimiselle, ja koulujen arjessa pedagogiikka, hyvinvointi ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt tukevat myös oppilaiden mielenterveyttä. Kun oppilas voi mieleltään hyvin, on uuden oppiminen helpompaa, muiden kanssa toimiminen onnistuu, ja hän pystyy selviytymään monenlaisista haasteista elämässään.

Mielenterveyden haasteet voivat näyttäytyä esimerkiksi muutoksina käyttäytymisessä, keskittymisen ja suoriutumisen vaikeuksina tai tehtävien ja kouluun menon välttelynä. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteet sekä riittämätön tuki voivat vaikeuttaa oppimista, ja toisaalta oppimisen vaikeudet voivat altistaa mielenterveyden ongelmille.

Tukea arkeen

Mielenterveyttä edistävä työ kouluissa on vaikuttavaa, kun se vastaa kouluyhteisössä tunnistettuihin tarpeisiin ja sisällytetään osaksi yhteisön toimintakulttuuria (mm. Cefai ym., 2021; Weare & Nind, 2011). Tieto- ja tarveperustainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki, opetuksen järjestämisen tavat, strukturointi, eriyttämisen keinot sekä joustavat opetusjärjestelyt tukevat paitsi oppimista myös hyvinvointia.

Lasten ja nuorten mielenterveys rakentuu osana koulun toimintakulttuuria, jonka ytimessä ovat arjen kohtaamiset ja myönteinen vuorovaikutus, oppilaiden ja kotien osallisuus sekä voimavara- ja vahvuuslähtöisyys kaikessa toiminnassa (Cefai ym., 2021). Välittävä ilmapiiri, oppilaiden tarpeet huomioiva opetus ja oppimisympäristöt sekä opetussuunnitelman mukainen mielenterveystaitojen, kuten sosioemotionaalisten ja käyttäytymisen taitojen opettaminen luovat perustan hyvinvoivalle kouluyhteisölle.

Tutkimuksissa on havaittu yhteys laadukkaan opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen sekä oppilaiden oppimisen, itsesäätelyn, sosiaalisten taitojen, kouluun kiinnittymisen ja käyttäytymisen välillä (Hofkens ym., 2023). Pienetkin jokapäiväiset teot vaikuttavat, kun niitä toteutetaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti.

Kouluissa tuleekin aktiivisesti huolehtia, että jokainen lapsi kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa osa yhteisöä, saa tarvitsemansa tuen, oppii ja onnistuu. Mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri tukee yhteisön jokaisen jäsenen hyvinvointia ja ehkäisee myös tulevia ongelmia.

Monitoimijainen yhteistyö osana kokonaisvaltaista tukea

Tuen tarpeiden varhaisella tunnistamisella voidaan ehkäistä mahdollisia ongelmia tulevaisuudessa. Kouluissa on tärkeää toteuttaa mielenterveyttä edistävien toimenpiteiden rinnalla ennaltaehkäiseviä mutta myös kohdennetumpia, psykososiaalisia interventioita jo lievästi oireileville tai riskissä oleville oppilaille (Cefai ym., 2021). Ennen kohdennettujen tukitoimien aloittamista on varmistettava, että oppimista ja mielenterveyttä edistävät opetusjärjestelyt ovat käytössä ja toimivia.

Tuen järjestämisessä keskeistä on tilanteen ja tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi sekä oppilaan ja perheen osallisuus. Tuen tarpeen kasvaessa ja oppilaan ympärillä olevien ammattilaisten lisääntyessä on tärkeä varmistaa se, että eri tukimuodoista muodostuu oppilaan ja perheen näkökulmasta ehjä kokonaisuus.

Jotta tuki voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla, on opettajilla tärkeää olla ymmärrystä siitä, millaiset tekijät tutkitusti vahvistavat jokaisen oppilaan mielen hyvinvointia ja millaiset keinot koulun arjessa tukevat oppilasta, jolla on käyttäytymisen tai mielenterveyden haasteita. Johdon tuki ja ymmärrys kokonaisuudesta auttaa opettajia tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kotien ja muiden ammattilaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Opettajankoulutus oppimisen tuen uudistusta ja opettajien mielenterveysosaamista vauhdittamassa

Opettajien tiedetään kaipaavan tukea mielellään tai käyttäytymisellään oireilevien oppilaiden kohtaamiseen (Kouvonen ym., 2022), ja mielenterveysosaaminen on tunnistettu keskeiseksi lähitulevaisuuden osaamistarpeeksi opetusalalla (Opetushallinnon tilastopalvelu, 2025).

Mielenterveyden ja käyttäytymisen tukemisen keinoja tulisikin käsitellä jo opettajankoulutuksessa, sillä tietotaito tukee tuoreiden opettajien työssä jaksamista ja opetusalan pitovoimaa.

Monet pedagogiset työtavat ja tukitoimet, jotka tukevat oppilaita, lisäävät myös opettajien omaa pystyvyyden tunnetta, ryhmänhallintaa ja työssä jaksamista. Oppilaiden ei-toivotun käyttäytymisen tiedetään lisäävän riskiä opettajien työuupumukseen (Aloe ym., 2014). Käyttäytymistä ja mielenterveyttä tukevien toimintatapojen hallinta lisää opettajien varmuutta kohdata erilaisia oppilaita. Lisäksi oppilaiden prososiaalisen käyttäytymisen ja kouluun kiinnittymisen tiedetään olevan yhteydessä laadukkaampaan vuorovaikutukseen sekä tukevan opettajan työhyvinvointia (Soininen ym., 2023; Virtanen ym., 2019).

Opetussuunnitelma ohjaamassa kokonaisvaltaisen tuen toteuttamista

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja opiskeluhuoltolaissa määritellyt oppimista ja hyvinvointia tukevat kouluyhteisön toimet ovat pitkälti sellaisia, jotka tutkimusten mukaan edistävät oppilaiden mielenterveyttä. Oppimisen tuen uudistus antaa kouluyhteisöille ja opettajankoulutukselle mahdollisuuden tehdä työtä entistä vahvemmin oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen.

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta voidaan tunnistaa esimerkiksi seuraavia tutkitusti mielenterveyttä ja toivottua käyttäytymistä edistäviä tekijöitä kouluyhteisössä ja sen toimintakulttuurissa:

• Turvallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta tukeva ilmapiiri

• Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen

• Vertaissuhteiden tukeminen ja opettaja-oppilas-vuorovaikutuksen vahvistaminen

• Mielenterveystaitojen systemaattinen opettaminen ja harjoittelu

• Oppimisen edellytyksiä tukevat ja mielenterveyttä edistävät opetusjärjestelyt ja menetelmät

• Yhteistyö kotien kanssa

Syksyllä 2025 Itlassa valmistuu sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella opas, joka tarjoaa tutkittua tietoa ja konkreettisia keinoja mielenterveyttä edistävän ja tukevan toimintakulttuurin kehittämiseen kouluyhteisössä opetussuunnitelman ja opiskeluhuoltolain mukaisesti. Samassa hankkeessa kehitetty käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuus on jo saatavilla Itlan sivustolla.

Hyvinvoiva mieli oppii ja oppiva mieli voi hyvin!

LÄHTEET:

Aloe, A. M., Shisler, S. M., Norris, B. D., Nickerson, A. B., & Rinker, T. W. (2014). A multivariate meta-analysis of student misbehavior and teacher burnout. Educational research review, 12, 30–44.

Cefai, C., Simões, C. & Caravita, S. (2021). A systemic, whole-school approach to mental health and wellbeing in schools in the EU’ NESET report, Luxembourg. Publications Office of the European Union. https://doi.org/10.2766/50546.

Hofkens, T., Pianta, R. C., & Hamre, B. (2023). Teacher-student interactions: theory, measurement, and evidence for universal properties that support students’ learning across countries and cultures. Teoksessa R. Maulana, M. Helms-Lorenz, & R. M. Klassen (toim.). Effective Teaching Around the World. Theoretical Empirical, Methodological and Practical Insights. (s. 399–422). Springer. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-031-31678

Kouvonen, P., Hamari, L., & Tani, S. (2022). Core Elements in a Multi-Tiered System of Support (MTSS) for Conduct Problems in Schools and Early Childhood Education and Care (ECEC) in Finland–Literature Review and Case Example. Psychiatria Fennica, 53, 76–97.

Opetushallinnon tilastopalvelu. Ammattialakohtaisten osaamistarpeiden muutos vuoteen 2030. Haettu 30.6.2025.  https://vipunen.fi/fi-fi/ennakointi/Sivut/Osaamistarpeet.aspx

Opetushallitus. (2025). Oppimisen tuen uudistus - muutosmääräys. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/maaraykset/9499862

Soininen, V., Pakarinen, E., & Lerkkanen, M.-K. (2023). Reciprocal associations among teacher-child interactions, teachers' work engagement, and children's social competence. Journal of Applied Developmental Psychology, 85, Article 101508. https://doi.org/10.1016/j.appdev.2022.101508

Virtanen, T., Vaaland, G. S., & Ertesvåg, S. K. (2019). Associations between observed patterns of classroom interactions and teacher wellbeing in lower secondary school. Teaching and Teacher Education, 77, 240-252. https://doi.org/10.1016/j.tate.2018.10.013

Weare, K., & Nind, M. (2011). Mental health promotion and problem prevention in schools: what does the evidence say? Health Promotion International, 26 (Suppl_1), i29-i69.