Viinikka Kaisa_edited.jpg

Marika Koivuniemi

Student interpretations of their self-regulated learning in individual and collaborative learning situations

Väitöskirjassa tarkastellaan oppijoiden omia ja ryhmänsä oppimisen säätelyprosessien tulkintaa ja tunnistamista sekä itsesäätöisen oppimisen tukemista erityisesti haastavissa oppimisen tilanteissa. Tulokset osoittavat, ettei oppijoiden ole helppoa tunnistaa oppimisen itsesäätelytaitoja tai haastavia oppimistilanteita. Tunteisiin liittyvät haasteet sekä motivaation ja tunteiden säätelytaitojen tunnistaminen oli erityisesti haastavaa siitäkin huolimatta, että oppimisen säätelyn tarve lisääntyi haastavissa tilanteissa. Motivaation ja tunteiden säätelyä tukevat välineet ovat harvinaisia, sen sijaan itsesäätelyn tuen välineet painottuivat oppijoiden kognitiivisten prosessien tukemiseen. Tulosten pohjalta esitetään, että eksplisiittisesti oppimisen itsesäätelyn kognitiivisten, motivationaalisten ja emotionaalisten tekijöiden tukemiseen yksilöllisten ja yhteisöllisen oppimisen tilanteissa tulisi tulevaisuudessa kehittää välineitä.

Toivoisin, että väitöskirjastani jäisi elämään tämä yksi lause/ajatus:


For example, based on the results of this dissertation and previous studies, it can be suggested that supporting student learning is a multifaceted issue, where student needs, teacher abilities, and tools at their disposal—as well as different aspects of SRL, such as targets, phases, and feedback practices that support students’ metacognitive awareness about their own learning—form a complex combination

Parasta väitöskirjaprojektissa oli:


Jatkuva uuden oppiminen, sekä se yhteistyö, mitä projektin aikana pääsin tekemään eri toimijoiden kanssa. Väitöskirjan tekeminen ei ole pelkkää aineiston analyysia ja kirjoittamista, kuten moni voi luulla. Siihen liittyy myös jatkuva oman osaamisen kehittäminen ja verkostojen luominen.

Tätä kysymystä haluaisin tarkastella/lähdin tarkastelemaan seuraavaksi:


Näitä olisi useita, mutta mainitsen kaksi, jotka koen itse tällä hetkellä ajankohtaisiksi ja tärkeiksi.

Ensinnäkin olisi tarpeen selvittää tarkemmin, kuinka erilaiset oppimisen tukemisen välineet vaikuttavat oppijoiden oppimiseen ja oppimisen itsesäätelytaitojen omaksumiseen. Näin saataisiin selville ne tuen tavat, jotka tukeva oppijoiden oppimista entistä monipuolisemmin ja paremmin. Huolellisella tutkimuksella, joka tehdään yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa voitaisiin saada luotua valmiita ratkaisuja opettajien työn tueksi.


Toiseksi lähtisin viemään oppimisen tutkimusta myös vahvemmin työelämäkontekstiin, sillä oppimisen itsesäätely on läpi elämän tarvittava taito, joiden käyttöä tulisi tukea ja mahdollistaa myös työelämässä.