Viinikka Kaisa_edited.jpg

Päivi Pitkänen

Luokanopettajien ammatillinen kehittyminen nuorista vasta-alkajista kokeneiksi ammattilaisiksi

Väitöskirjassa tarkastellaan luokanopettajien ammatillista kehittymistä nuorista vasta-alkajista kokeneiksi ammattilaisiksi pedagogisen ajattelun, oppimiskokemusten ja minäpystyvyysuskomusten avulla. Tutkimus on laadullinen seurantatutkimus, jonka aikajänne on 15 vuotta. Tulosten perusteella opettajien pedagoginen ajattelu muuttui ammatillisen eetoksen, ammatillisen sisältötiedon ja –taidon, henkilökohtaisen opettajuuden sekä koulun ja yhteiskunnan sisältöalueilla. Lisäksi kokeneiden opettajien haastatteluissa ilmeni uusia sisältöalueita. Opettajana kehittymisen kannalta merkittävät oppimiskokemukset liittyivät luokkahuonetyöskentelyyn, opettajayhteisöön sekä kodin piiriin. Minäpystyvyysuskomusten vaihtelut liittyivät ammattiuralla liikkuvuuteen ja katkoihin työelämässä. Ne käynnistivät oman työn reflektoinnin, joka johti usein ammatilliseen kehittymiseen liittyviin pyrkimyksiin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin kolme kehittyjätyyppiä: opiskellen, tutkien ja kokeillen kehittyjät; kasvattajina kasvavat; sekä yhteisötaitajat. Kehityksen yhteisöllinen luonne, elämänkulun tapahtumat ja lähiympäristön merkitys korostuvat väitöskirjan tulosten pohjalta kehitetyssä opettajan ammatillisen kehittymisen mallissa.

Toivoisin, että väitöskirjastani jäisi elämään tämä yksi lause/ajatus:


Opettajat tarvitsevat kehittymisensä tueksi opettajakokemusta mahdollisimman erilaisista ympäristöistä, jatkuvaa uuden tiedon ja taidon kriittistä omaksumista, kehittyneitä ihmissuhdetaitoja sekä tahtoa (energisyyttä ja uskoa omaan pystyvyyteensä) että suuntaa (henkilökohtaisesti omaksuttua arvopohjaa ja eettisyyttä).

Parasta väitöskirjaprojektissa oli:


Minulla oli mielekästä ja mieluista työtä jäätyäni eläkkeelle.

Tätä kysymystä haluaisin tarkastella/lähdin tarkastelemaan seuraavaksi:


Haluaisin jatkaa tutkimustani keräämällä uuden seuranta-aineiston nyt jo eläkeikää lähestyviltä opettajiltani.